2009

Tänä vuonna on tarkoitus kokeilla muutamia uusia juttuja omalla koelohkolla. Maissin rikkatorjunta on osoittautunut hieman haasteelliseksi, joten olen ajatellut kokeilla aluskasvin viljelyä yhtenä ratkaisukeinona ja toisena keinona jaettua rikkatorjuntaa. Uutuutena omalla lohkollani on myös kevätkyntö ja juolavehnän torjunta keväällä. Glyfosaatti ruiskutuksen pääsi tekemään 16.5. kun juolavehnässä oli 2-3 lehteä. Ehkä hieman liian aikaista parhaan tehon saavuttamiseksi, mutta muutoin kyntö ja kylvö olisi viivästynyt liikaa. Kyntö tehtiin 24.5. normaaliin 20 cm syvyyteen ja äestettiin 29.5. n. 5-6 cm:iin. Lannoituksessa käytin pellon Y6:sta ja nurmen Y2:sta, joista kertyy ravinteita (NPK) 100-26-56. Tarkoituksena on vielä antaa kesällä nurmen NK2:sta, mikäli kasvupotentiaalia riittää. Kylvö tehtiin 30.5. edellisvuoden tapaan 2 riviä Cerrutilla ja 2 riviä 09.A:lla ja jne. Aluskasvikokeen toteutin kahdella eri variaatiolla, joissa ensimmäiseen ruutuun kylvettiin persianapilaa 10 kg/ha kylvön yhteydessä ja toiseen maissin taimettumisen jälkeen 15.6. Persianapila on yksivuotinen, tuuhea ja matala typensitojakasvi, joka voi tuottaa seuraavana vuonna jopa 30 kgN/ha vaikutuksen.

Kokeiluun tuli myös uutena kasvina sinimailanen. Kylvin mailasta puhtaana kasvustona pariin eri kohtaan, aika näyttää miten lähtee menestymään. Mahdollisuudet pitäisi olla hyvät, sillä pH:t ovat yli 6,2 eikä veden pitäisi päästä vaivaamaan. Sinimailas- säilörehu olisi hyvä kumppani appeeseen, joka sisältää maissia. Raportoin tästä mailaskokeilusta myöhemmin, kun tiedän enemmän.

Niin sanotun peltopuolen pinta-ala pieneni edellisvuodesta, koska sopivia lohkoja ei oikein löytynyt. Edelliskesänä huonosti menestyneet lohkot eivät olisi tuottaneet varmasti tänäkään vuonna jo pelkästään runsaan kosteuden takia. Juholla maissia tuli samalle rinnepalaselle, missä se on menestynyt jo kaksi edellisvuotta hyvin. Syynä tähän on keväällä nopeasti kuivuva ja lämpenevä hiekkamaa. Viime aikojen runsas kosteuskaan ei pääse vaivaamaan ja osasyynä hyvään satoon voi olla myös se, että lohkolla ei ole ollut nurmea pitkään aikaan. Maa on kynnetty syksyllä ja lannoitteena on käytetty pelkkää naudan lietettä. Kylvö tehtiin 23.5. mikä on tähän asti aikaisin kylvöajankohta. Johanneksella maissia kylvettiin pienelle pihalohkolle, jossa sitä oli edelliskesänäkin. Kevätkynnöksen alle tuli kuivalantaa 21.5. n.20 tn/ha. Lohko äestettiin ja kylvettiin jo seuraavana päivänä. Lannoitusta täydennettiin vielä pienellä määrällä vanhoja lannoitesäkinpohjia tyhjentämällä.

Kylvöä 2009

Kasvukauden edetessä oli tarkoituksena jatkaa kokeiluita. Tein omalle lohkolle hivenlannoituskaistan, johon levitin nestemäistä lannoitusta jäljittelemällä puutarhan kesä – lannoitetta 60 kg/ha. Alun perin rikkatorjunta oli tarkoitus tehdä jaettuna käsittelynä, mutta sateiset säät estivät kokeilun kokonaan. Ruiskuttamaan pääsi vasta 27.6. mutta onneksi rikat eivät vielä ehtineet kovin suuriksi. Sikäli hyvä, että tämäkin tilanne on uusi, sillä aiemmin rikat ovat olleet isoja ja ehkä tämän takia teho on kärsinyt. Toisen kokeen mennessä pieleen, keksin uuden: puolet lohkosta ruiskutettiin Ariane S:llä 2 l/ha ja puolet Gratililla 40 g/ha + sito plus 0,1 l/ha. Kumpaakaan ainettahan ei saisi virallisesti käyttää, mutta tässähän on hyvä vertailla tehoja ja mahdollisia sivuvaikutuksia.

Tämä(kin) kesä ainakin alkaa hyvin sateisesti ja kasvun eteneminen on hidasta. Juhon ja Johanneksen aikaisemmin kylvetyt lohkot olivat hyvällä taimella 13.6. kun taas omani tuli pintaan vasta 15.6. tietämissä. Kesäkuun lopun helleviikko pelasti tilannetta hieman ja kasvustot ovat kesäkuun lopussa 18–28 cm.

Heinäkuun alussa kasvustot näyttivät kohtuullisilta ja siksi teinkin pientä lisälannoitusta omalle lohkolle Nurmen NK2:sella 200kg/ha. Pian tämän jälkeen tulikin pari rajua sadekuuroa ja se pilasi kaiken. Suurin osa lohkosta kärsi pahasti kosteudesta ja kasvusto jäi n. 50 cm korkeaksi. Rikkakasviruiskutus koe onnistui sikäli hyvin, että ero oli selvä Gatillin hyväksi. Myös Ariane S tehosi varhaisemmassa ruiskutuksessa suht hyvin, mutta pari viikkoa ruiskutuksen jälkeen jäljelle jääneet rikat alkoivat olla sen verran suuria. että ne haittaavat maissin kasvua. Pahin ongelma on edelleen kylänurmikka, joka kasvaa tilaa saadessaan jopa puoli metriä korkeaksi turkiksi koko alalle. Sen torjuntaan ainoana aineena soveltuisi Titus, jota on pakko testata ensi kesänä. Kaksi persianapila ruutua kärsivät rikkakasveista aivan samalla tavalla kuin ruiskutetutkin. Keväällä maissinkylvön yhteydessä kylvetty apila menestyy hyvin ja antaa ensi vuodeksi typpeä maahan, mutta ei siitä rikkakasvien torjuntaan ole. Maissin taimettumisen jälkeen kylvetty apila ei puolestaan itänyt kunnolla, tai se tukehtui rikkoihin. Muutamia hyviä kohtia siitäkin löytyy, mutta se on selvästi huonompi kuin keväällä kylvetyssä.

Johanneksen lohkolla on pitkälti samat ongelmat kuin edellisvuonnakin. Kasvusto on hirveän epätasainen, johtuen maan tiiveydestä, ja mahdollisesti pitkäaikaisesta nurmiviljelystä. Parhaimmat kohdat ovat erittäin hyviäkin, mutta keskiarvona ei voi hyvää sanoa. Rikat on torjuttu Ariane S:llä ja lisälannoitusta ei annettu. Juholla kasvusto on puolestaan perushyvä, hieman epätasainen, mutta parhaimmillaan erittäin hyvä. Hyvin läpäisevä hiekkamaa toimii sateisenakin kesänä. Lämpöähän on kuitenkin ollut melko hyvin.

Elokuun puolessa välissä omalla lohkolla kasvusto on parhaimmalla kolmanneksella n. 135 cm. Loput alasta on tosin niin huonoa, että ei siitä kannata edes puhua. Juholla kasvusto on puolestaan n.160 cm, maximissaan 225 cm. Johanneksen lohkolta ei tähän hätään ole mittaustietoja. Omalla special lohkolla, josta en ole tämän vuoden tekstissä aiemmin puhunut kasvusto on miltei ennätysvauhdissa. Elokuun puolessa välissä kasvusto on 150-245 cm ja kukinta täydessä käynnissä, myös pienet tähkän alut ovat selvästi näkyvissä. Kasvulle pitäisi olla hyvät madollisuudet, sillä ravinteita on käytetty reilusti, NPK = 230-40-205.

Aiemmin kerroin jo sinimailasesta ja tällä hetkellä se näyttää ihan hyvältä. Elokuun alussa niitin suojaviljan pois, jäljitellen kokoviljasäilörehun korjuuta. Mailanen on lähtenyt sen jälkeen hyvään kasvuun ja mahdollisuudet talvehtimiseen pitäisi olla olemassa. Nyt vain toivotaan maissin osalta, että ensimmäinen halla ei tulisi vielä pitkään aikaan.

Maissi alkaa kukkia elokuun puolessa välissä/lopussa, jolloin pituuskasvu loppuu. Omalla lohkollani maissin pituus jäi varsin heikoksi, vain 170 cm parhaalla neljänneksellä lohkosta. Juholla kasvusto oli n. 160-260 cm ja Johanneksella 160-230 cm. Omalla pikkulohkollani pisin yksilö oli 270 cm. Elokuun lopulla tähkiä ei vielä pahemmin ollut, mutta pari viikkoa siitä isoja tähkiä oli paljon. Omalla lohkollani tosin heikosti, mutta etenkin Johanneksella tähkäsato oli erittäin hyvä. Tähkillä oli aikaa kasvaa ja osin täyttyäkin, sillä ensimmäinen halla tuli vasta 24.9. jolloin kaikki kasvustot paleltuivat.

Korjuu tehtiin 30.9. hyvissä olosuhteissa. Maissi oli juuri sopivan paleltunutta, sillä kosteutta oli haihtunut mukavasti pois. Omalla lohkollani sato oli noin 30 tn/ha parhaimmalla neljänneksellä. Juholla sato oli noin 30-40 tn/ha ja Johanneksella noin 25-35 tn/ha. Omalla pikkulohkollani sato oli noin 50 tn/ha. Kilomäärissä sato on vain tyydyttävä, mutta runsaan tähkäsadon takia uskon rehuyksikkösadon nousevan hyväksi. Tämä selviää vasta rehuanalyysistä, joka tehdään talvella. Rehu säilöttiin betonilaatalle aumaan, ilman happoa. Tätä haluttiin kokeilla, sillä maissin pitäisi säilyä hyvin ilman happoakin. Happokustannus onkin suurin yksittäinen kustannus, mikäli sitä käytetään 5 litraa/tonni.

Olen kahtena vuonna viljellyt Cerruti ja 09.A lajikkeita samalla lohkolla. Eroa ei ole silminnähtävästi ollut, joten sadossakaan eroa tuskin on. Muualla tehdyssä tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että Cerruti lajike menestyisi tasaisen varmasti ja hyvin. Kuten aiemmin jo mainitsin, persianapila ei rehellisesti soveltunut aluskasviksi rikkatorjuntaan. Epäilen ylipäätään aluskasvien käyttöä maissilla. Helpoimmalla rikkatorjunnassa pääsisi varmasti käyttämällä Roundup Ready lajikkeita. Kuivalla paikalla kasvanut sinimailanen taas näyttää hyvältä ja sen talvehtimisen luulisi onnistuvan. Puolestaan vähän tiivistyneellä ja kosteammalla maalla se ei menestynyt yhtään, enkä usko sen talvehtivan. Näillä eväillä lähdetään suunnittelemaan ensi kesän kuvioita, jotain uutta varmasti keksitään ja kokeillaan.

Rehuanalyysin tuloksia ja ruokintatietoa

Saimme 2008 rehusta ensimmäistä kertaa käyttökelpoisen rehuanalyysituloksen. Näyte otettiin keväällä 2009 ja lähetettiin viljavuuspalvelulle. Näyte oli sikäli edustavin tähän mennessä, sillä se oli ensimmäinen puhtaasta maissisäilörehusta, eikä rikkakasvien ja maissin sekoituksesta. Puhtaus johtui maissisilppurin käytöstä korjuussa, sekä pitkästä sängestä, joten rikat eivät joutuneet rehuun.

Analyysistä selviää keskeisimmät arvot märehtijöiden ruokintaan, sekä kaikki kivennäispitoisuudet. Kuiva-aine oli 18,5 %, joka ei sinänsä ole paljon, mutta mielestäni varsin kohtuullinen ottaen huomioon korjuuolosuhteet. Itse olisin tyytyväinen jos pääsisimme joskus yli 20 % kuiva-ainepitoisuuteen. D-arvo oli 66,6, joka on hieman alhainen. Tämä ei johdu suinkaan kasvuston vanhentumisesta, vaan siitä että lehtien ja etenkin korren sulavuus on alhainen. Korren sulavuus on n. 64 ja lehtien n. 65, kun taas vastaavasti tähkän sulavuus on yli 80 (MTT 2008, (Cerruti lajikkeen sulavuus).) Meidän rehussamme ei tähkiä juuri ollut, joten alhainen d-arvo on ymmärrettävä. Korren heikko sulavuus tarkoittaa myös sitä, että maissia ei kannata yritää korjata lyhyeen sänkeen. Alle 25 cm sänki ei ole kannattavaa muistakaan syistä, sillä silloin mahdolliset rikkakasvit joutuvat rehuun ja tietenkin kivienkin joutuminen koneisiin on todennäköisempää.

Raakavalkuainen oli 12,4, joka on hyvä jos vertaa MTT:n tuloksiin, joissa keskiarvo on ollut 10,1. Paljoa suurempaa valkuaispitoisuutta ei kannatakkaan tavoitella, sillä märehtijälle optimi säilörehun raakavalkuaispitoisuus on 14-17 %. Tätä suurempi määrä menee vain läpi ja siis täysin hukkaan. OIV ja PVT arvoiltaan maissi vastaa kevyttä kauraa, kuten oheisesta taulukosta selviää. Näillä arvoilla sitä voi siis käyttää melko paljonkin ilman ongelmia Parhaimmillaan maissi on appeessa korkean kosteuden ja kuitupitoisuuden johdosta.

Keskeisimmät kotovaraiset rehut + oma 2008 maissisäilörehu.

Näillä arvoilla maissin sopiva käyttömäärä on luokkaa 3-5 kg lehmän päivittäisessä rehuannoksessa. Mikäli nurmisäilörehu on hyvää, ei sitä kannata korvata maissilla, etenkään korkeatuottoisten lehmien ruokinnassa, sillä se vain lisäisi väkirehujen tarvetta. Siinä tapauksessa jos maissi ehtii tuottaa riittävästi tähkiä jotta d-arvo nousee yli 70, voidaan sitä käyttää enmmän ja osittain viljan korvaajana energiarehuna. Tällöin tulee huolehtia riittävästä valkuaisen saannista pötsin toiminnan kannalta. Kivennäispitoisuuksiltaan maissi on täysin verrattavissa nurmisäilörehuun, joten kivennäisruokintaa ei tarvitse muuttaa.

Vertailun vuoksi alla olevassa taulukossa MTT:n tutkimuksista saatuja tietoja satomääristä ja rehuarvoista

Tutkimustietoa ja kokemuksia viljelystä

Maasudun Tiede -lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa Maaseudun Tulevaisuuden välissä. Numerossa 3/2008 oli pari hyvää artikkelia liittyen maissin viljelyyn. Maissi kasvaa pitkäksi myös Pohjois-Savossa artikkelissa isäntä kertoo omista maissin viljely kokemuksistaan. Linkki tähän: http://www.mtt.fi/maaseuduntiede/pdf/mtt-mt-v65n03s08.pdf

Toisessa artikkelissa käsitellään Maaningan MTT:n maissi tutkimuksia. Kokeissa on tutkittu lähinnä eri lajikkeiden soveltuvuutta Suomen olosuhteisiin. Artikkelin lopussa on myös pari mielenkiintoista taulukkoa rehuarvoista ja satotasoista. http://www.mtt.fi/maaseuduntiede/pdf/mtt-mt-v65n03s09.pdf

MTT:n maissitutkimuksista on tehty kalvosarja: Maissin viljelyn mahdollisuudet ja viljelytekniikka koetulosten valossa. Kalvosarjassa on kerrottu hyvin viljelyssä huomioitavia asioita. Esimerkikisi minulle tuli aivan uutena ja yllättävänä asiana, että nurmi ei sovellu maissin esikasviksi. https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Artturi/Artturikirjasto/Esitelmadiasarjat/Maissinviljely_3.2.2009_AL_Tampere.pdf

2008

Vuodelle 2008 viljelyyn tuli uutta panostusta silppurin hankinnan myötä, sekä siitä, että ensi kertaa maissia oli jo toden teolla sadonhankkimis- mielessä. Kylvökoneeseen tuli lisää pieniä virityksiä jolla pyrittiin vähentämään pintaan jäävien siementen määrää. Uutta edellisvuosiin oli myös uusi lajike 09.A jota tuli puolivahingossa, koska aiemmin käyttämämme Cerruti lajike oli loppu. Uuden lajikkeen piti olla hieman aikaisempi kuin cerrutin, mutta oletuksena oli, että se jäisi hieman lyhyemmäksi. Viljelypinta-alaa tuli vähän alle 2 hehtaaria ja kaikkiaan 8 eri lohkoa, joten lohkot olivat pieniä ja vaihtelevia.

Johanneksen lohkoista suurin osa oli pitkäaikaisesta kesannosta keväällä kynnettyjä. Osalle kynnöksestä levitettiin kuivalantaa ja osalle lietettä. Minulla oli tuttuun tapaan kaksi pientä lohkoa, joissa toisesta käytin harsoa. Harso oli kevyesti muokatun maan päällä pari viikkoa, jonka jälkeen kylvö tehtiin 23.5. Lannoitteena käytin nurmen Y2:sta ja Puutarhan kesä kastelulannoitetta, jolla halusin korjata hivenravinne tilannetta. Kevätlannoitus sisälsi N 84, P 31, K 51 kg/ha eli n. puolet kokonaislannoitus aikomuksesta. Kylvön ja lannoituksen jälkeen harso laitettiin takaisin. Toisella omalla lohkolla lannoitukseen käytettiin nurmen Y2:sta ja NK2:sta. Yhteis- ravinnemääräksi tuli N 90, P 18, K 40 kg/ha. Tarkoituksena oli levittää vielä kesällä lisää NK lannosta, jos kasvupotentiaalia olisi. Maissi kylvettiin 29.5. vuorotellen 2 riviä cerrutia ja 2 riviä 09.A:ta. Tavoitteena oli verrata silmämääräisesti kahden eri lajikkeen eroja. Johanneksen lohkot kylvettiin 27. ja 28.5. pelkästään 09.A lajikkeella. Lannoituksena oli naudan liete ja/tai kuivalanta. Lohkot olivat osin alavaa ja osin rinteitä, joten kuivuuden tai märkyyden vaikutus tulisi esille kasvukauden aikana. Juhon lohko kylvettiin 30.5., lajikkeena cerruti ja lannoitteena toimi naudan liete.

Oma harsonalusviljely taimettui n. viikossa, kun avomaalla vastaavasti menee n. 10 pv. Samoin rikkakasvit menestyvät harson alla ja torjunta oli tehtävä 22.6. Ariane S:llä 2 l/ha. Samassa yhteydessä annettiin kevätviljan Y4:sta 200 kg/ha. Muilla lohkoilla ruiskutus tehtiin samalla aineella ja määrällä heinäkuun alkupäivinä. Jo aiempina vuosina havaittu ongelma rikkojen torjunnassa toistui. Aluksi teho näytti hyvältä, mutta pari viikkoa ruiskutuksesta rikat toipuivat ja teho näytti olemattomalta. Kokeilin ruiskuttaa pahimpia kohtia uudestaan pienellä vesi- ja isolla ainemäärällä paremman tehon toivossa, mutta ilmeisesti isot rikat kestävät liian hyvin torjunta-aineita. Virheistä oppineena ensi kesänä on tarkoitus kokeilla aikaista torjuntaa ja mahdollisesti jaettua käsittelyä.

Kesän sääolosuhteet eivät suosineet ja kasvu ei ollut erityisen hyvää. Kesäkuun lopussa kasvustot olivat alle 20 cm ja harson alla ollut n.30 cm. Heinäkuun 10. päivän tienoilla kasvustot olivat 20–45 cm ja oli aika punnita, kannattaako lisälannoitusta antaa. Omille lohkoilleni annoin 350 kg/ha NK2:sta, mutta vain parhaimpiin kohtiin. Lisäksi tein lehtilannoitusta puutarhan kesä lannoitteella 4 % liuoksella. Johanneksen ja Juhon lohkoille ei lisälannoitusta annettu. Johanneksen lohkoilla kasvu oli heikkoa, sillä kasvusto näytti kärsivän märkyydestä eikä pitkäaikainen kesanto näyttänyt sopivan maissin esikasviksi. Yksi lohko joka ei ollut kesantona ja joka oli muutenkin suotuisa, kasvoi ihan kohtuullisesti. Juhon lohkolla kasvu oli hyvää, sillä se ei kärsinyt märkyydestä. Heinäkuun lopussa parhailla lohkoilla kasvusto oli 50–90 cm, mikä ei ollut erityisen hyvä. Keväällä harson alla ollut kasvusto ei ollut juuri se pitempää kuin muuallakaan, muutamia yksilöitä lukuun ottamatta. Elokuussakaan ei tullut odotettuja helteitä ja se näkyi kasvussa, parhaimmillaan kasvusto oli Juholla, jonka lohkolla pisin mitattu yksilö oli 210 cm ja keskimäärin n. 160 cm. Johanneksella valtaosa kasvustosta oli n. metrin korkuista, paitsi yhdellä lohkolla, jossa osa oli n. 2 m. Omilla lohkoillani kasvu oli myös vaatimatonta, vaihtelun ollessa 1-2 m välillä.

Ensimmäinen pieni halla tuli 3.9. jolloin toinen omista lohkoistani paleltui osittain, samoin osa Johanneksen lohkoista. Juholla lohko on lähellä järveä, eikä paleltumista tapahtunut. Seuraava hallayö tuli 10.9. (-2,1°C), jolloin loputkin omista kasvustoistani paleltui. Juhon lohko paleltui vasta 26.9. Syksyn epävakaisuudesta johtuen korjuutöihin oli käytävä heti paleltumisen jälkeen, jotta kasvusto ei ränsistyisi sateessa. Silppuria oli huollettu ja ehostettu kesän aikana ja kaiken piti olla valmista koekäyttöä varten. Ensimmäisenä kokeilimme konetta lyhyessä ja varsin rikkakasvivaltaisessa kasvustossa. Ongelmia ilmeni heti, sillä lyhyt kasvusto (n. 50 cm) ja rikkakasvusto tukkivat silppurin niittopään. Lisäksi silppuri teki niin hienojakoista silppua, että se ei lentänyt kärryyn asti, vaan silppu tippui silppurin ja kärryn väliin, tähän vaikutti myös kasvuston märkyys. Seuraavaksi kokeilimme ajaa 1-2 metristä kasvustoa, kone tukkiutui edelleen herkästi rikkakasveista, tai jos ajolinja poikkesi vähänkään riviltä. Silppu ei myöskään lentänyt kärryyn saakka. Pitkään n. 30 cm sänkeen ajaminen poisti rikkakasviongelman, mutta silpunpituudelle oli tehtävä jotain.

Kiireiden takia emme ehtineet tuunata konetta saman tien kuntoon, vaan pahiten paleltuneet kasvustot korjattiin talteen niittomurskaimella niittäen ja tarkkuussilppurilla korjaten. Homma onnistuu näinkin, kun kasvusto niitetään eri suuntaan kun silppuroidaan, jolloin maissi menee latva edellä noukkimelle. Tämä vähentää oleellisesti noukintatappioita verraten samaan suuntaan työskentelyyn eli käytännössä tyvi edellä noukkimiseen. Kun sopivaa aikaa järjestyi, pohdimme miten saisimme silpun pituutta suuremmaksi. Ensimmäisenä otimme puolet roottorin teristä pois. Testasimme konetta ja yllättävää oli, että silpunpituus ei juuri muuttunut, eikä se näin ollen lentänyt vieläkään kärryyn asti. Seuraava vaihtoehto oli nopeuttaa syöttöä, sillä silppurin työkalulaatikossa oli ylimääräinen ratas, joka paljastui pari piikkiä isommaksi kuin paikoillaan oleva takimmaisten syöttötelojen ensiöratas. Vaihdoimme tämän ja kokeilimme tulosta: se oli huomattavasti parempi kuin entinen. Tällä virityksellä ajettiin pari lohkoa ja tulos oli melko hyvä. Suuremmalla ajonopeudella silppu lensi paremmin kärryyn eikä tukkeutumista tapahtunut kun ajettiin riittävän pitkään sänkeen. Alkuvaikeuksien jälkeen silppuri vaikuttaa ihan käyttökelpoiselta, kunhan rikkakasvit saadaan paremmin kuriin ja lohkot sellaisiksi, joilla voidaan ajaa 8-12 km/h riviä tarkasti seuraten, sillä riviltä poikkeaminen tukkii koneen helposti. Lisäksi ajatuksena on siirtää silppurin vetokoukkua lähemmäs torvea, jolloin kärry tulee lähemmäksi ja silppu lentää huonommissakin oloissa perille asti. Tästä on hyvä jatkaa ensi vuoteen ja kohti uusia kokeiluita.

Silppurin hankinta

Sopivan korjuukoneen hankinta oli pyörinyt mielessä koko maissinviljelyuran ajan. Hankintaan kannusti se, että korjuu voitaisiin tehdä yhdellä traktorilla, korjuutappiot vähenisivät ja rehuhygienia parantuisi oleellisesti. Toisaalta vaakakupissa oli tieto, että mitään isoja investointeja ei kannattaisi tehdä näin pienille pinta-aloille, etenkin kun homman jatkuvuudesta ei ole täyttä varmuutta. Lisäksi tiedossa oli, että meille sopivia koneita on melko niukasti tarjolla ja pääosin ulkomailla.

Syksyn 2007 hyvän sadon ja viljelyn myönteisten näkymien innoittamana ryhdyin talvella 2008 selvittämään silppurin hankintaa. Muut "yhtiökumppanit" olivat myös myötämielisiä ajatukselle, jos vain sopiva kone löytyy. Etsintä alkoi tuttuun tapaan netistä erilaisilta konepörsseistä yms. Nopea vilkaisu osoitti, ettei Suomessa ollut kyseisiä koneita myynnissä, joten ei auttanut muu kuin ryhtyä selvittämään mitä Keski-Euroopan konerintamalta löytyy. Saksasta ja Itävallasta löytyi muutama yksirivinen, kohtuullisessa kunnossa ja -hinnassa oleva kone. Meille yksirivinen kone oli tässä vaiheessa ainoa vaihtoehto, sillä useampiriviset koneet on suunniteltu 75cm rivivälin mukaan ja meillä riviväli on 55-65 välillä. Toisekseen nykyiset pinta-alat kerkeää hoitamaan yksirivisellä koneellakin, joten yritimme välttää turhia kustannuksia tarpeettoman "isoista" koneista.

Jonkin aikaa netistä sopivia koneita tiirailtuani soitin siementen ja koneiden välittäjälle/asiantuntijalle Kari Melalle. Hänellä oli tiedossa että Keski-Euroopasta koneita tuotaessa ongelmaksi nousee kohtuuttoman korkea rahti suhteessa silppurin hintaan, se voisi olla hyvinkin 1000€ koneen hinnan päälle. Mutta onneksi hänellä oli muutakin tietoa, nimittäin että Suomessa olisi yksi meille sopiva kone myynnissä. Kone oli Melan itsensä Suomeen tuoma ja se oli ollut parilla tilalla täällä olo aikana. Niinpä sain yhteystiedot koneen omistajasta ja aloin selvittää asioita hänen kanssaan. Silppuri oli jäänyt tarpeettomaksi maissinviljelyn loputtua ja seissyt ulkona muutaman vuoden. Sain koneesta muutaman kuvan jotka kertoivat että se olisi meille sopiva, mutta päällisin puolin vähän arvelluttavassa kunnossa. Keskustelujen perusteella koneen piti olla hyväkuntoinen ja hintakin oli sopiva. Lisäksi etuna ulkomaan koneisiin oli rahdin poisjääminen, koska voisimme käydä hakemassa sen itse.

Niinpä päätimme lähteä katsomaan konetta toiselle puolen Suomea ja aikomuksena tuoda se tullessamme pois. Paikanpäällä kone oli traktorissa kiinni, joten voimme nähdä sen pyörimässä ja pienen koekäytön jälkeen siitä ei tuntunut kuuluvan mitään vakavempia sivuääniä. Niinpä purimme silppuria vähän pienempiin osiin ja nostimme sen auton peräkärryyn. Voi olla että painorajat hieman ylittyivät, mutta selvisimme ehjin nahoi ja ilman sakkoja kotiin asti.

Ilmojen lämmettyä ryhdyimme purkamaan konetta ja tutkimaan sen todellista kuntoa. Ulkonäkö petti tässäkin asiassa: päällisin puolin likainen arvelluttavan näköinen kone oli sisuskaluiltaan hyvässä kunnossa ja kaikki osat hyvässä öljyssä. Yhtään kiinnijuuttunutta pulttia tai mutteria ei lyötynyt. Perusteellisen pesun ja tutkimuksen jäleen kasasimme koneen ja teimme tarvittavat rasvaukset ja öljynvaihdot. Lisäksi lisäsimme koneeseen tukipyörät, hapottimen ja sähkökäyttöisen torven sekä lipan ohjauksen. Kaikki nämä ovat ns. kierrätystavaraa vahnhoista koneista. Tässä vaiheessa kaikki oli valmista korjuutöihin ja ensimmäiseen varsinaiseen testaukseeen.

Oheisissa kuvissa koneen taipale "myynti ilmoituksesta" lopulliseen kuosiin.

Korjuutöitä syksy 2007

2007

Edelliskesän ongelmista viisastuneena ja parempaa kesää toivoessa kokeiluun tuli mukaan pari uutta lohkoa ja yksi ulkopuolinen maissinviljelyn kokeilusta kiinnostunut isäntä. Pinta-alaa oli yhteensä n. 0,8 ha ja lohkoja kolmessa eri paikassa. Lohkot olivat jokainen vähän erillainen, oma lohkoni hietamoreenia ja kosteusoloiltaan kohtalainen, Juhon (yksi porukan jäsenistä) lohko oli hietamoreenia ja poutiva, kolmas lohko sisälsi savea, hieman turvemaata ja vähän kaikkea siltä väliltä ja kosteusolotkin olivat vaihtelevia. Tässä siis mainio lähtötilanne tehdä tulkintoja eri maalajien ja kosteuden vaikutuksesta kasvuun. Tämän lisäksi lannoituksesta oli tarkoitus kokeilla eri vaihtoehtoja lietteen, keinolannoituksen ja niiden sekoituksista.

Kaikki lohkot muokattiin joustopiikkiäkeelä toukokuun lopulla ja kahdelle lohkolle levitettiin lietettä, toiselle n. 50 tn/ha ja toiselle n. 30tn/ha. Oma lohkoni lannoitettiin kokonaan keinolannoitteilla. Se oli jaettu kolmeen osaan josta yksi lannoitettiin kokonaan keväällä(NPK) 190-30-95 setillä, (nurmen y2, kevätviljan y4 ja nurmen nk2). Toisesta osasta jätettiin nk lannos pois, joka vähensi typpeä 40kg/ha verrattuna täyteen settiin. Kolmannessa osassa nk lannos annettiin vasta heinäkuussa.

Kylvöt tehtiin kuvassa näkyvällä koneella, kuten edellisvuonnakin, toki kone sai muutaman parannuksen talven aikana: siemenputkien yläpäitä piti hieman suurentaa, jotta siemenet eivät lentelisi minne sattuu. Kylvöt tehtiin omalle ja Juhon lohkolle 3.6 ja kolmannelle lohkollle 5.6, olosuhteet olivat hyvät. Oma ja Juhon lohko taimettui 10. 6 tietämissä ja kolmas 14. 6 tienoilla. Taimettuminen oli muuten oikein hyvää, mutta kolmannen lohkon kohdalla ongelmana oli se, että kylvö tehtiin eri traktorilla ja pyörät tallasivat juuri kylvörivien kohdasta ja siemenet eivät menneet riittävän syvään. Näin ollen kasvusto oli kaksi riviä normaalia ja kaksi riviä jälkeenjäänyttä ja osin kokonaan aukkoista. Rikkatorjunta tehtiin omalle lohkolle Ariane S: llä 22.6 ja Juhon lohkolle Gratillilla 24.6., Gratill oli sinänsä uhkarohkea kokeilu, koska emme tienneet sen vaikutuksesta maissiin. Teho rikkoihin oli kuitenkin mainio ja maissikin säästyi tuholta. Ariane S:n teho ei kuitenkkaan vakuuttanut, vaan rikat näyttivät taintuvan, mutta muutaman viikon päästä tilanne oli kuin lohkoa ei oltaisi ruiskutettukaan. Omalla lohkolla alkoi heinäkuun alussa ilmetä maissin lehtien käpertymistä ja lehdet jäivät ns. tuppeen. En tiedä mistä se oikein johtui, mutta ajattelin tehdä kasvustoon hivenlannoituksen. Sain edullisesti hajonneissa pakkauksissa ollutta Puutarhan kesä kastelulannoitetta, jota voi käyttää myös lehtilannoitteena. Ruiskutin sitä 20 kg/ha annoksella 4% liuoksena kasvustoon. Lannoitteessa oli kaikki tärheimmät hiven ja pääravinteet. Ruiskutus ei poistanut ongelmaa, mutta silmämääräisesti uudet tapaukset vähenivät.
Kuvassa olevat kasvit kylmäneet, ei liity tapaukseen, mutta lehdet "tupessa", samoin kuin aiemmin mainittu.

Levitin omalle lohkolle, yhdelle kolmannekselle 8.7. NK2:sta 200 kg ha ja tarkoituksena oli havainnoida silmämääräisesti lannoituksen määrän ja ajankohdan vaikutuksia kasvuun. Kasvustossa ei ollut eroa silmin nähden siinä onko lannoitus annetu kaikki kerralla, vai jaettuna. Kolmannes missä oli 40 kg pienempi typpitaso kasvusto oli ehkä 5-10 cm matalempaa, mutta ero olisi varmasti tuntunut punnittuna selvemmin.
Kolmas lohko oli alunperin tarkoitus jättää kokonaan ilman rikkatorjuntaa, mutta kasvuston hitaasta kehityksestä ja osin aukkoisuudesta johtuen rikat saivat yliotteen ja asialle oli pakko tehdä jotain. Niinpä se ruiskutettiin 26.7. Gratillilla ja se tehosi yllättävänkin hyvin ottaen huomioon erittäin myöhäisen ajankohdan. Tässä siis nähtiin että, rikkatorjunta kannattaa useimmiten tehdä, varsinkin jos kasvusto kehittyy hitaasti. Juhon lohkoa lannoitettiin vielä heinäkuun viimeisinä päivinä puolikkaalta alalta NK1:lla 200 kg/ha, toisen puolikkaan kasvusto oli kärsinyt heikosta itävyydestä ja kuivuudesta, joten siihen ei enää kannattanut panostaa. Toinen puolisko näytti sen sijaan erittäin lupaavalta, kasvusto oli n. 120cm heinäkuun lopussa.
Kaikki lohkot paleltuivat hieman 1.9. ja kasvustot olivat silloin seuraavassa jamassa. Omalla lohkolla kasvusto oli keskimäärin n. 220cm ja pisin 270cm. Tähkiä oli lähes joka kasvissa, mutta ne olivat melko vaatimattomia n. 10 cm pitkiä. Sadonmäärityksessä, joka tapahtui keräämällä 15 edustavaa kasvia, punnitsemalla ne ja kertomalla tulos 5000 saatiin sadoksi n. 58tn/ha. Juhon lohkolla kasvuston keskipituus oli n. 250cm (puolella alasta, joka oli voimissaan) ja max pituus 270cm. Tähkät olivat isompia kuin minulla, ne olivat n. 20 cm pitkiä. Satomäärityksessä sato jäi kuitenkin kevyemmäksi n. 55 th/ha. Kasvusto oli siis pitempää, mutta painoa vähemmän, ero johtui ilmeisesti lannoituksesta, typpitaso oli 20-30kg alhaisempi ja fosforin määrä suhteessa vielä alhaisempi. Kolmas lohko oli kasvustoltaan hyvin epätasainen ja voitaneen sanoa että tulokset ilmaisevat joka toista riviä. Keskipituus 180cm ja max 230cm. Satomäärästä ei ole mittaustietoa, mutta oletus on jossain 20-25tn/ha tietämillä.
Korjuuseen ei ollut varsinaista kiirettä, koska hallavaurio oli melko vähäinen ja sää oli poutainen. Korjuu oli tarkoitus suorittaa niittämällä kasvusto sorminiittokoneella "karholle" ja kerätä se tarkkuussilpurilla noukkien. Noukkimisen onnistuminen arvelutti hieman koska lohkoilla oli kiviä ja "karho" oli täysin maata vasten. Lyhyemmässä kasvustossa korjuu tappio oli melkoinen, mutta pitemmässä korjuu onnistui ihan kohtuullisesti. Tärkeintä oli, että korret menisivät latvapää edellä noukkimeen, silloin tappiot olivat pienimmät. Korjuu tapahtui 8. ja 11.9. Sato säilöttiin aumaan, säilöntäaineena käytettiin aiv 2:sta n. 2 litraa tonnille. Kolmannen lohkon korjuu tapahtui niittomurskaimella ja noukinvaunulla, mutta märistä olosuhteista johtuen se oli ongelmallista ja rehun sekaan joutui multaa. Sato säilöttiin aumaan, mutta sitä ei syötetty eläimille.

Omasta ja Juhon lohkosta tehty auma avattiin talvella 16.2. ja säilyvyys oli erinomainen. Pilaantumista oli tapahtunut vain alus ja päällysmuovin rajasta, joka sekin olisi pystytty estämään huolellisemmalla painatuksella. Rehusta tehtiin omatoimisesti kuiva-aine analyysi lämpökaapissa 105 asteessa yön yli kuivaamalla. Tulokseksi saatiin toisesta näytteestä 10% kuiva-ainetta ja toisesta 17%. Todellisuus siis lienee karkeasti 15% tienoilla, melko märkää kamaa siis. Rehua syötettiin appeen seassa lehmille ja vaikutukset olivat hyviä. Herumisessa ja maidon ureapitoisuudessa oli huomattavissa positiivista suuntausta. Maissia oli seoksessa melko vähän ja kesto melko lyhyt, joten sen suurempia johtopäätöksiä tästa ei liene syytä vetää, mutta hyvältä kuitenkin näyttää.