Saimme 2008 rehusta ensimmäistä kertaa käyttökelpoisen rehuanalyysituloksen. Näyte otettiin keväällä 2009 ja lähetettiin viljavuuspalvelulle. Näyte oli sikäli edustavin tähän mennessä, sillä se oli ensimmäinen puhtaasta maissisäilörehusta, eikä rikkakasvien ja maissin sekoituksesta. Puhtaus johtui maissisilppurin käytöstä korjuussa, sekä pitkästä sängestä, joten rikat eivät joutuneet rehuun.
Analyysistä selviää keskeisimmät arvot märehtijöiden ruokintaan, sekä kaikki kivennäispitoisuudet. Kuiva-aine oli 18,5 %, joka ei sinänsä ole paljon, mutta mielestäni varsin kohtuullinen ottaen huomioon korjuuolosuhteet. Itse olisin tyytyväinen jos pääsisimme joskus yli 20 % kuiva-ainepitoisuuteen. D-arvo oli 66,6, joka on hieman alhainen. Tämä ei johdu suinkaan kasvuston vanhentumisesta, vaan siitä että lehtien ja etenkin korren sulavuus on alhainen. Korren sulavuus on n. 64 ja lehtien n. 65, kun taas vastaavasti tähkän sulavuus on yli 80 (MTT 2008, (Cerruti lajikkeen sulavuus).) Meidän rehussamme ei tähkiä juuri ollut, joten alhainen d-arvo on ymmärrettävä. Korren heikko sulavuus tarkoittaa myös sitä, että maissia ei kannata yritää korjata lyhyeen sänkeen. Alle 25 cm sänki ei ole kannattavaa muistakaan syistä, sillä silloin mahdolliset rikkakasvit joutuvat rehuun ja tietenkin kivienkin joutuminen koneisiin on todennäköisempää.
Raakavalkuainen oli 12,4, joka on hyvä jos vertaa MTT:n tuloksiin, joissa keskiarvo on ollut 10,1. Paljoa suurempaa valkuaispitoisuutta ei kannatakkaan tavoitella, sillä märehtijälle optimi säilörehun raakavalkuaispitoisuus on 14-17 %. Tätä suurempi määrä menee vain läpi ja siis täysin hukkaan. OIV ja PVT arvoiltaan maissi vastaa kevyttä kauraa, kuten oheisesta taulukosta selviää. Näillä arvoilla sitä voi siis käyttää melko paljonkin ilman ongelmia Parhaimmillaan maissi on appeessa korkean kosteuden ja kuitupitoisuuden johdosta.
Keskeisimmät kotovaraiset rehut + oma 2008 maissisäilörehu.
Näillä arvoilla maissin sopiva käyttömäärä on luokkaa 3-5 kg lehmän päivittäisessä rehuannoksessa. Mikäli nurmisäilörehu on hyvää, ei sitä kannata korvata maissilla, etenkään korkeatuottoisten lehmien ruokinnassa, sillä se vain lisäisi väkirehujen tarvetta. Siinä tapauksessa jos maissi ehtii tuottaa riittävästi tähkiä jotta d-arvo nousee yli 70, voidaan sitä käyttää enmmän ja osittain viljan korvaajana energiarehuna. Tällöin tulee huolehtia riittävästä valkuaisen saannista pötsin toiminnan kannalta. Kivennäispitoisuuksiltaan maissi on täysin verrattavissa nurmisäilörehuun, joten kivennäisruokintaa ei tarvitse muuttaa.
Vertailun vuoksi alla olevassa taulukossa MTT:n tutkimuksista saatuja tietoja satomääristä ja rehuarvoista
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti