sunnuntai 5. heinäkuuta 2009

2009

Tänä vuonna on tarkoitus kokeilla muutamia uusia juttuja omalla koelohkolla. Maissin rikkatorjunta on osoittautunut hieman haasteelliseksi, joten olen ajatellut kokeilla aluskasvin viljelyä yhtenä ratkaisukeinona ja toisena keinona jaettua rikkatorjuntaa. Uutuutena omalla lohkollani on myös kevätkyntö ja juolavehnän torjunta keväällä. Glyfosaatti ruiskutuksen pääsi tekemään 16.5. kun juolavehnässä oli 2-3 lehteä. Ehkä hieman liian aikaista parhaan tehon saavuttamiseksi, mutta muutoin kyntö ja kylvö olisi viivästynyt liikaa. Kyntö tehtiin 24.5. normaaliin 20 cm syvyyteen ja äestettiin 29.5. n. 5-6 cm:iin. Lannoituksessa käytin pellon Y6:sta ja nurmen Y2:sta, joista kertyy ravinteita (NPK) 100-26-56. Tarkoituksena on vielä antaa kesällä nurmen NK2:sta, mikäli kasvupotentiaalia riittää. Kylvö tehtiin 30.5. edellisvuoden tapaan 2 riviä Cerrutilla ja 2 riviä 09.A:lla ja jne. Aluskasvikokeen toteutin kahdella eri variaatiolla, joissa ensimmäiseen ruutuun kylvettiin persianapilaa 10 kg/ha kylvön yhteydessä ja toiseen maissin taimettumisen jälkeen 15.6. Persianapila on yksivuotinen, tuuhea ja matala typensitojakasvi, joka voi tuottaa seuraavana vuonna jopa 30 kgN/ha vaikutuksen.

Kokeiluun tuli myös uutena kasvina sinimailanen. Kylvin mailasta puhtaana kasvustona pariin eri kohtaan, aika näyttää miten lähtee menestymään. Mahdollisuudet pitäisi olla hyvät, sillä pH:t ovat yli 6,2 eikä veden pitäisi päästä vaivaamaan. Sinimailas- säilörehu olisi hyvä kumppani appeeseen, joka sisältää maissia. Raportoin tästä mailaskokeilusta myöhemmin, kun tiedän enemmän.


Niin sanotun peltopuolen pinta-ala pieneni edellisvuodesta, koska sopivia lohkoja ei oikein löytynyt. Edelliskesänä huonosti menestyneet lohkot eivät olisi tuottaneet varmasti tänäkään vuonna jo pelkästään runsaan kosteuden takia. Juholla maissia tuli samalle rinnepalaselle, missä se on menestynyt jo kaksi edellisvuotta hyvin. Syynä tähän on keväällä nopeasti kuivuva ja lämpenevä hiekkamaa. Viime aikojen runsas kosteuskaan ei pääse vaivaamaan ja osasyynä hyvään satoon voi olla myös se, että lohkolla ei ole ollut nurmea pitkään aikaan. Maa on kynnetty syksyllä ja lannoitteena on käytetty pelkkää naudan lietettä. Kylvö tehtiin 23.5. mikä on tähän asti aikaisin kylvöajankohta. Johanneksella maissia kylvettiin pienelle pihalohkolle, jossa sitä oli edelliskesänäkin. Kevätkynnöksen alle tuli kuivalantaa 21.5. n.20 tn/ha. Lohko äestettiin ja kylvettiin jo seuraavana päivänä. Lannoitusta täydennettiin vielä pienellä määrällä vanhoja lannoitesäkinpohjia tyhjentämällä.



Kylvöä 2009

Kasvukauden edetessä oli tarkoituksena jatkaa kokeiluita. Tein omalle lohkolle hivenlannoituskaistan, johon levitin nestemäistä lannoitusta jäljittelemällä puutarhan kesä – lannoitetta 60 kg/ha. Alun perin rikkatorjunta oli tarkoitus tehdä jaettuna käsittelynä, mutta sateiset säät estivät kokeilun kokonaan. Ruiskuttamaan pääsi vasta 27.6. mutta onneksi rikat eivät vielä ehtineet kovin suuriksi. Sikäli hyvä, että tämäkin tilanne on uusi, sillä aiemmin rikat ovat olleet isoja ja ehkä tämän takia teho on kärsinyt. Toisen kokeen mennessä pieleen, keksin uuden: puolet lohkosta ruiskutettiin Ariane S:llä 2 l/ha ja puolet Gratililla 40 g/ha + sito plus 0,1 l/ha. Kumpaakaan ainettahan ei saisi virallisesti käyttää, mutta tässähän on hyvä vertailla tehoja ja mahdollisia sivuvaikutuksia.

Tämä(kin) kesä ainakin alkaa hyvin sateisesti ja kasvun eteneminen on hidasta. Juhon ja Johanneksen aikaisemmin kylvetyt lohkot olivat hyvällä taimella 13.6. kun taas omani tuli pintaan vasta 15.6. tietämissä. Kesäkuun lopun helleviikko pelasti tilannetta hieman ja kasvustot ovat kesäkuun lopussa 18–28 cm.

Heinäkuun alussa kasvustot näyttivät kohtuullisilta ja siksi teinkin pientä lisälannoitusta omalle lohkolle Nurmen NK2:sella 200kg/ha. Pian tämän jälkeen tulikin pari rajua sadekuuroa ja se pilasi kaiken. Suurin osa lohkosta kärsi pahasti kosteudesta ja kasvusto jäi n. 50 cm korkeaksi. Rikkakasviruiskutus koe onnistui sikäli hyvin, että ero oli selvä Gatillin hyväksi. Myös Ariane S tehosi varhaisemmassa ruiskutuksessa suht hyvin, mutta pari viikkoa ruiskutuksen jälkeen jäljelle jääneet rikat alkoivat olla sen verran suuria. että ne haittaavat maissin kasvua. Pahin ongelma on edelleen kylänurmikka, joka kasvaa tilaa saadessaan jopa puoli metriä korkeaksi turkiksi koko alalle. Sen torjuntaan ainoana aineena soveltuisi Titus, jota on pakko testata ensi kesänä. Kaksi persianapila ruutua kärsivät rikkakasveista aivan samalla tavalla kuin ruiskutetutkin. Keväällä maissinkylvön yhteydessä kylvetty apila menestyy hyvin ja antaa ensi vuodeksi typpeä maahan, mutta ei siitä rikkakasvien torjuntaan ole. Maissin taimettumisen jälkeen kylvetty apila ei puolestaan itänyt kunnolla, tai se tukehtui rikkoihin. Muutamia hyviä kohtia siitäkin löytyy, mutta se on selvästi huonompi kuin keväällä kylvetyssä.

Johanneksen lohkolla on pitkälti samat ongelmat kuin edellisvuonnakin. Kasvusto on hirveän epätasainen, johtuen maan tiiveydestä, ja mahdollisesti pitkäaikaisesta nurmiviljelystä. Parhaimmat kohdat ovat erittäin hyviäkin, mutta keskiarvona ei voi hyvää sanoa. Rikat on torjuttu Ariane S:llä ja lisälannoitusta ei annettu. Juholla kasvusto on puolestaan perushyvä, hieman epätasainen, mutta parhaimmillaan erittäin hyvä. Hyvin läpäisevä hiekkamaa toimii sateisenakin kesänä. Lämpöähän on kuitenkin ollut melko hyvin.

Elokuun puolessa välissä omalla lohkolla kasvusto on parhaimmalla kolmanneksella n. 135 cm. Loput alasta on tosin niin huonoa, että ei siitä kannata edes puhua. Juholla kasvusto on puolestaan n.160 cm, maximissaan 225 cm. Johanneksen lohkolta ei tähän hätään ole mittaustietoja. Omalla special lohkolla, josta en ole tämän vuoden tekstissä aiemmin puhunut kasvusto on miltei ennätysvauhdissa. Elokuun puolessa välissä kasvusto on 150-245 cm ja kukinta täydessä käynnissä, myös pienet tähkän alut ovat selvästi näkyvissä. Kasvulle pitäisi olla hyvät madollisuudet, sillä ravinteita on käytetty reilusti, NPK = 230-40-205.

Aiemmin kerroin jo sinimailasesta ja tällä hetkellä se näyttää ihan hyvältä. Elokuun alussa niitin suojaviljan pois, jäljitellen kokoviljasäilörehun korjuuta. Mailanen on lähtenyt sen jälkeen hyvään kasvuun ja mahdollisuudet talvehtimiseen pitäisi olla olemassa. Nyt vain toivotaan maissin osalta, että ensimmäinen halla ei tulisi vielä pitkään aikaan.

Maissi alkaa kukkia elokuun puolessa välissä/lopussa, jolloin pituuskasvu loppuu. Omalla lohkollani maissin pituus jäi varsin heikoksi, vain 170 cm parhaalla neljänneksellä lohkosta. Juholla kasvusto oli n. 160-260 cm ja Johanneksella 160-230 cm. Omalla pikkulohkollani pisin yksilö oli 270 cm. Elokuun lopulla tähkiä ei vielä pahemmin ollut, mutta pari viikkoa siitä isoja tähkiä oli paljon. Omalla lohkollani tosin heikosti, mutta etenkin Johanneksella tähkäsato oli erittäin hyvä. Tähkillä oli aikaa kasvaa ja osin täyttyäkin, sillä ensimmäinen halla tuli vasta 24.9. jolloin kaikki kasvustot paleltuivat.

Korjuu tehtiin 30.9. hyvissä olosuhteissa. Maissi oli juuri sopivan paleltunutta, sillä kosteutta oli haihtunut mukavasti pois. Omalla lohkollani sato oli noin 30 tn/ha parhaimmalla neljänneksellä. Juholla sato oli noin 30-40 tn/ha ja Johanneksella noin 25-35 tn/ha. Omalla pikkulohkollani sato oli noin 50 tn/ha. Kilomäärissä sato on vain tyydyttävä, mutta runsaan tähkäsadon takia uskon rehuyksikkösadon nousevan hyväksi. Tämä selviää vasta rehuanalyysistä, joka tehdään talvella. Rehu säilöttiin betonilaatalle aumaan, ilman happoa. Tätä haluttiin kokeilla, sillä maissin pitäisi säilyä hyvin ilman happoakin. Happokustannus onkin suurin yksittäinen kustannus, mikäli sitä käytetään 5 litraa/tonni.

Olen kahtena vuonna viljellyt Cerruti ja 09.A lajikkeita samalla lohkolla. Eroa ei ole silminnähtävästi ollut, joten sadossakaan eroa tuskin on. Muualla tehdyssä tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että Cerruti lajike menestyisi tasaisen varmasti ja hyvin. Kuten aiemmin jo mainitsin, persianapila ei rehellisesti soveltunut aluskasviksi rikkatorjuntaan. Epäilen ylipäätään aluskasvien käyttöä maissilla. Helpoimmalla rikkatorjunnassa pääsisi varmasti käyttämällä Roundup Ready lajikkeita. Kuivalla paikalla kasvanut sinimailanen taas näyttää hyvältä ja sen talvehtimisen luulisi onnistuvan. Puolestaan vähän tiivistyneellä ja kosteammalla maalla se ei menestynyt yhtään, enkä usko sen talvehtivan. Näillä eväillä lähdetään suunnittelemaan ensi kesän kuvioita, jotain uutta varmasti keksitään ja kokeillaan.