2007

Edelliskesän ongelmista viisastuneena ja parempaa kesää toivoessa kokeiluun tuli mukaan pari uutta lohkoa ja yksi ulkopuolinen maissinviljelyn kokeilusta kiinnostunut isäntä. Pinta-alaa oli yhteensä n. 0,8 ha ja lohkoja kolmessa eri paikassa. Lohkot olivat jokainen vähän erillainen, oma lohkoni hietamoreenia ja kosteusoloiltaan kohtalainen, Juhon (yksi porukan jäsenistä) lohko oli hietamoreenia ja poutiva, kolmas lohko sisälsi savea, hieman turvemaata ja vähän kaikkea siltä väliltä ja kosteusolotkin olivat vaihtelevia. Tässä siis mainio lähtötilanne tehdä tulkintoja eri maalajien ja kosteuden vaikutuksesta kasvuun. Tämän lisäksi lannoituksesta oli tarkoitus kokeilla eri vaihtoehtoja lietteen, keinolannoituksen ja niiden sekoituksista.

Kaikki lohkot muokattiin joustopiikkiäkeelä toukokuun lopulla ja kahdelle lohkolle levitettiin lietettä, toiselle n. 50 tn/ha ja toiselle n. 30tn/ha. Oma lohkoni lannoitettiin kokonaan keinolannoitteilla. Se oli jaettu kolmeen osaan josta yksi lannoitettiin kokonaan keväällä(NPK) 190-30-95 setillä, (nurmen y2, kevätviljan y4 ja nurmen nk2). Toisesta osasta jätettiin nk lannos pois, joka vähensi typpeä 40kg/ha verrattuna täyteen settiin. Kolmannessa osassa nk lannos annettiin vasta heinäkuussa.

Kylvöt tehtiin kuvassa näkyvällä koneella, kuten edellisvuonnakin, toki kone sai muutaman parannuksen talven aikana: siemenputkien yläpäitä piti hieman suurentaa, jotta siemenet eivät lentelisi minne sattuu. Kylvöt tehtiin omalle ja Juhon lohkolle 3.6 ja kolmannelle lohkollle 5.6, olosuhteet olivat hyvät. Oma ja Juhon lohko taimettui 10. 6 tietämissä ja kolmas 14. 6 tienoilla. Taimettuminen oli muuten oikein hyvää, mutta kolmannen lohkon kohdalla ongelmana oli se, että kylvö tehtiin eri traktorilla ja pyörät tallasivat juuri kylvörivien kohdasta ja siemenet eivät menneet riittävän syvään. Näin ollen kasvusto oli kaksi riviä normaalia ja kaksi riviä jälkeenjäänyttä ja osin kokonaan aukkoista. Rikkatorjunta tehtiin omalle lohkolle Ariane S: llä 22.6 ja Juhon lohkolle Gratillilla 24.6., Gratill oli sinänsä uhkarohkea kokeilu, koska emme tienneet sen vaikutuksesta maissiin. Teho rikkoihin oli kuitenkin mainio ja maissikin säästyi tuholta. Ariane S:n teho ei kuitenkkaan vakuuttanut, vaan rikat näyttivät taintuvan, mutta muutaman viikon päästä tilanne oli kuin lohkoa ei oltaisi ruiskutettukaan. Omalla lohkolla alkoi heinäkuun alussa ilmetä maissin lehtien käpertymistä ja lehdet jäivät ns. tuppeen. En tiedä mistä se oikein johtui, mutta ajattelin tehdä kasvustoon hivenlannoituksen. Sain edullisesti hajonneissa pakkauksissa ollutta Puutarhan kesä kastelulannoitetta, jota voi käyttää myös lehtilannoitteena. Ruiskutin sitä 20 kg/ha annoksella 4% liuoksena kasvustoon. Lannoitteessa oli kaikki tärheimmät hiven ja pääravinteet. Ruiskutus ei poistanut ongelmaa, mutta silmämääräisesti uudet tapaukset vähenivät.
Kuvassa olevat kasvit kylmäneet, ei liity tapaukseen, mutta lehdet "tupessa", samoin kuin aiemmin mainittu.

Levitin omalle lohkolle, yhdelle kolmannekselle 8.7. NK2:sta 200 kg ha ja tarkoituksena oli havainnoida silmämääräisesti lannoituksen määrän ja ajankohdan vaikutuksia kasvuun. Kasvustossa ei ollut eroa silmin nähden siinä onko lannoitus annetu kaikki kerralla, vai jaettuna. Kolmannes missä oli 40 kg pienempi typpitaso kasvusto oli ehkä 5-10 cm matalempaa, mutta ero olisi varmasti tuntunut punnittuna selvemmin.
Kolmas lohko oli alunperin tarkoitus jättää kokonaan ilman rikkatorjuntaa, mutta kasvuston hitaasta kehityksestä ja osin aukkoisuudesta johtuen rikat saivat yliotteen ja asialle oli pakko tehdä jotain. Niinpä se ruiskutettiin 26.7. Gratillilla ja se tehosi yllättävänkin hyvin ottaen huomioon erittäin myöhäisen ajankohdan. Tässä siis nähtiin että, rikkatorjunta kannattaa useimmiten tehdä, varsinkin jos kasvusto kehittyy hitaasti. Juhon lohkoa lannoitettiin vielä heinäkuun viimeisinä päivinä puolikkaalta alalta NK1:lla 200 kg/ha, toisen puolikkaan kasvusto oli kärsinyt heikosta itävyydestä ja kuivuudesta, joten siihen ei enää kannattanut panostaa. Toinen puolisko näytti sen sijaan erittäin lupaavalta, kasvusto oli n. 120cm heinäkuun lopussa.
Kaikki lohkot paleltuivat hieman 1.9. ja kasvustot olivat silloin seuraavassa jamassa. Omalla lohkolla kasvusto oli keskimäärin n. 220cm ja pisin 270cm. Tähkiä oli lähes joka kasvissa, mutta ne olivat melko vaatimattomia n. 10 cm pitkiä. Sadonmäärityksessä, joka tapahtui keräämällä 15 edustavaa kasvia, punnitsemalla ne ja kertomalla tulos 5000 saatiin sadoksi n. 58tn/ha. Juhon lohkolla kasvuston keskipituus oli n. 250cm (puolella alasta, joka oli voimissaan) ja max pituus 270cm. Tähkät olivat isompia kuin minulla, ne olivat n. 20 cm pitkiä. Satomäärityksessä sato jäi kuitenkin kevyemmäksi n. 55 th/ha. Kasvusto oli siis pitempää, mutta painoa vähemmän, ero johtui ilmeisesti lannoituksesta, typpitaso oli 20-30kg alhaisempi ja fosforin määrä suhteessa vielä alhaisempi. Kolmas lohko oli kasvustoltaan hyvin epätasainen ja voitaneen sanoa että tulokset ilmaisevat joka toista riviä. Keskipituus 180cm ja max 230cm. Satomäärästä ei ole mittaustietoa, mutta oletus on jossain 20-25tn/ha tietämillä.
Korjuuseen ei ollut varsinaista kiirettä, koska hallavaurio oli melko vähäinen ja sää oli poutainen. Korjuu oli tarkoitus suorittaa niittämällä kasvusto sorminiittokoneella "karholle" ja kerätä se tarkkuussilpurilla noukkien. Noukkimisen onnistuminen arvelutti hieman koska lohkoilla oli kiviä ja "karho" oli täysin maata vasten. Lyhyemmässä kasvustossa korjuu tappio oli melkoinen, mutta pitemmässä korjuu onnistui ihan kohtuullisesti. Tärkeintä oli, että korret menisivät latvapää edellä noukkimeen, silloin tappiot olivat pienimmät. Korjuu tapahtui 8. ja 11.9. Sato säilöttiin aumaan, säilöntäaineena käytettiin aiv 2:sta n. 2 litraa tonnille. Kolmannen lohkon korjuu tapahtui niittomurskaimella ja noukinvaunulla, mutta märistä olosuhteista johtuen se oli ongelmallista ja rehun sekaan joutui multaa. Sato säilöttiin aumaan, mutta sitä ei syötetty eläimille.

Omasta ja Juhon lohkosta tehty auma avattiin talvella 16.2. ja säilyvyys oli erinomainen. Pilaantumista oli tapahtunut vain alus ja päällysmuovin rajasta, joka sekin olisi pystytty estämään huolellisemmalla painatuksella. Rehusta tehtiin omatoimisesti kuiva-aine analyysi lämpökaapissa 105 asteessa yön yli kuivaamalla. Tulokseksi saatiin toisesta näytteestä 10% kuiva-ainetta ja toisesta 17%. Todellisuus siis lienee karkeasti 15% tienoilla, melko märkää kamaa siis. Rehua syötettiin appeen seassa lehmille ja vaikutukset olivat hyviä. Herumisessa ja maidon ureapitoisuudessa oli huomattavissa positiivista suuntausta. Maissia oli seoksessa melko vähän ja kesto melko lyhyt, joten sen suurempia johtopäätöksiä tästa ei liene syytä vetää, mutta hyvältä kuitenkin näyttää.