torstai 28. toukokuuta 2009

2008

Vuodelle 2008 viljelyyn tuli uutta panostusta silppurin hankinnan myötä, sekä siitä, että ensi kertaa maissia oli jo toden teolla sadonhankkimis- mielessä. Kylvökoneeseen tuli lisää pieniä virityksiä jolla pyrittiin vähentämään pintaan jäävien siementen määrää. Uutta edellisvuosiin oli myös uusi lajike 09.A jota tuli puolivahingossa, koska aiemmin käyttämämme Cerruti lajike oli loppu. Uuden lajikkeen piti olla hieman aikaisempi kuin cerrutin, mutta oletuksena oli, että se jäisi hieman lyhyemmäksi. Viljelypinta-alaa tuli vähän alle 2 hehtaaria ja kaikkiaan 8 eri lohkoa, joten lohkot olivat pieniä ja vaihtelevia.

Johanneksen lohkoista suurin osa oli pitkäaikaisesta kesannosta keväällä kynnettyjä. Osalle kynnöksestä levitettiin kuivalantaa ja osalle lietettä. Minulla oli tuttuun tapaan kaksi pientä lohkoa, joissa toisesta käytin harsoa. Harso oli kevyesti muokatun maan päällä pari viikkoa, jonka jälkeen kylvö tehtiin 23.5. Lannoitteena käytin nurmen Y2:sta ja Puutarhan kesä kastelulannoitetta, jolla halusin korjata hivenravinne tilannetta. Kevätlannoitus sisälsi N 84, P 31, K 51 kg/ha eli n. puolet kokonaislannoitus aikomuksesta. Kylvön ja lannoituksen jälkeen harso laitettiin takaisin. Toisella omalla lohkolla lannoitukseen käytettiin nurmen Y2:sta ja NK2:sta. Yhteis- ravinnemääräksi tuli N 90, P 18, K 40 kg/ha. Tarkoituksena oli levittää vielä kesällä lisää NK lannosta, jos kasvupotentiaalia olisi. Maissi kylvettiin 29.5. vuorotellen 2 riviä cerrutia ja 2 riviä 09.A:ta. Tavoitteena oli verrata silmämääräisesti kahden eri lajikkeen eroja. Johanneksen lohkot kylvettiin 27. ja 28.5. pelkästään 09.A lajikkeella. Lannoituksena oli naudan liete ja/tai kuivalanta. Lohkot olivat osin alavaa ja osin rinteitä, joten kuivuuden tai märkyyden vaikutus tulisi esille kasvukauden aikana. Juhon lohko kylvettiin 30.5., lajikkeena cerruti ja lannoitteena toimi naudan liete.

Oma harsonalusviljely taimettui n. viikossa, kun avomaalla vastaavasti menee n. 10 pv. Samoin rikkakasvit menestyvät harson alla ja torjunta oli tehtävä 22.6. Ariane S:llä 2 l/ha. Samassa yhteydessä annettiin kevätviljan Y4:sta 200 kg/ha. Muilla lohkoilla ruiskutus tehtiin samalla aineella ja määrällä heinäkuun alkupäivinä. Jo aiempina vuosina havaittu ongelma rikkojen torjunnassa toistui. Aluksi teho näytti hyvältä, mutta pari viikkoa ruiskutuksesta rikat toipuivat ja teho näytti olemattomalta. Kokeilin ruiskuttaa pahimpia kohtia uudestaan pienellä vesi- ja isolla ainemäärällä paremman tehon toivossa, mutta ilmeisesti isot rikat kestävät liian hyvin torjunta-aineita. Virheistä oppineena ensi kesänä on tarkoitus kokeilla aikaista torjuntaa ja mahdollisesti jaettua käsittelyä.

Kesän sääolosuhteet eivät suosineet ja kasvu ei ollut erityisen hyvää. Kesäkuun lopussa kasvustot olivat alle 20 cm ja harson alla ollut n.30 cm. Heinäkuun 10. päivän tienoilla kasvustot olivat 20–45 cm ja oli aika punnita, kannattaako lisälannoitusta antaa. Omille lohkoilleni annoin 350 kg/ha NK2:sta, mutta vain parhaimpiin kohtiin. Lisäksi tein lehtilannoitusta puutarhan kesä lannoitteella 4 % liuoksella. Johanneksen ja Juhon lohkoille ei lisälannoitusta annettu. Johanneksen lohkoilla kasvu oli heikkoa, sillä kasvusto näytti kärsivän märkyydestä eikä pitkäaikainen kesanto näyttänyt sopivan maissin esikasviksi. Yksi lohko joka ei ollut kesantona ja joka oli muutenkin suotuisa, kasvoi ihan kohtuullisesti. Juhon lohkolla kasvu oli hyvää, sillä se ei kärsinyt märkyydestä. Heinäkuun lopussa parhailla lohkoilla kasvusto oli 50–90 cm, mikä ei ollut erityisen hyvä. Keväällä harson alla ollut kasvusto ei ollut juuri se pitempää kuin muuallakaan, muutamia yksilöitä lukuun ottamatta. Elokuussakaan ei tullut odotettuja helteitä ja se näkyi kasvussa, parhaimmillaan kasvusto oli Juholla, jonka lohkolla pisin mitattu yksilö oli 210 cm ja keskimäärin n. 160 cm. Johanneksella valtaosa kasvustosta oli n. metrin korkuista, paitsi yhdellä lohkolla, jossa osa oli n. 2 m. Omilla lohkoillani kasvu oli myös vaatimatonta, vaihtelun ollessa 1-2 m välillä.

Ensimmäinen pieni halla tuli 3.9. jolloin toinen omista lohkoistani paleltui osittain, samoin osa Johanneksen lohkoista. Juholla lohko on lähellä järveä, eikä paleltumista tapahtunut. Seuraava hallayö tuli 10.9. (-2,1°C), jolloin loputkin omista kasvustoistani paleltui. Juhon lohko paleltui vasta 26.9. Syksyn epävakaisuudesta johtuen korjuutöihin oli käytävä heti paleltumisen jälkeen, jotta kasvusto ei ränsistyisi sateessa. Silppuria oli huollettu ja ehostettu kesän aikana ja kaiken piti olla valmista koekäyttöä varten. Ensimmäisenä kokeilimme konetta lyhyessä ja varsin rikkakasvivaltaisessa kasvustossa. Ongelmia ilmeni heti, sillä lyhyt kasvusto (n. 50 cm) ja rikkakasvusto tukkivat silppurin niittopään. Lisäksi silppuri teki niin hienojakoista silppua, että se ei lentänyt kärryyn asti, vaan silppu tippui silppurin ja kärryn väliin, tähän vaikutti myös kasvuston märkyys. Seuraavaksi kokeilimme ajaa 1-2 metristä kasvustoa, kone tukkiutui edelleen herkästi rikkakasveista, tai jos ajolinja poikkesi vähänkään riviltä. Silppu ei myöskään lentänyt kärryyn saakka. Pitkään n. 30 cm sänkeen ajaminen poisti rikkakasviongelman, mutta silpunpituudelle oli tehtävä jotain.

Kiireiden takia emme ehtineet tuunata konetta saman tien kuntoon, vaan pahiten paleltuneet kasvustot korjattiin talteen niittomurskaimella niittäen ja tarkkuussilppurilla korjaten. Homma onnistuu näinkin, kun kasvusto niitetään eri suuntaan kun silppuroidaan, jolloin maissi menee latva edellä noukkimelle. Tämä vähentää oleellisesti noukintatappioita verraten samaan suuntaan työskentelyyn eli käytännössä tyvi edellä noukkimiseen. Kun sopivaa aikaa järjestyi, pohdimme miten saisimme silpun pituutta suuremmaksi. Ensimmäisenä otimme puolet roottorin teristä pois. Testasimme konetta ja yllättävää oli, että silpunpituus ei juuri muuttunut, eikä se näin ollen lentänyt vieläkään kärryyn asti. Seuraava vaihtoehto oli nopeuttaa syöttöä, sillä silppurin työkalulaatikossa oli ylimääräinen ratas, joka paljastui pari piikkiä isommaksi kuin paikoillaan oleva takimmaisten syöttötelojen ensiöratas. Vaihdoimme tämän ja kokeilimme tulosta: se oli huomattavasti parempi kuin entinen. Tällä virityksellä ajettiin pari lohkoa ja tulos oli melko hyvä. Suuremmalla ajonopeudella silppu lensi paremmin kärryyn eikä tukkeutumista tapahtunut kun ajettiin riittävän pitkään sänkeen. Alkuvaikeuksien jälkeen silppuri vaikuttaa ihan käyttökelpoiselta, kunhan rikkakasvit saadaan paremmin kuriin ja lohkot sellaisiksi, joilla voidaan ajaa 8-12 km/h riviä tarkasti seuraten, sillä riviltä poikkeaminen tukkii koneen helposti. Lisäksi ajatuksena on siirtää silppurin vetokoukkua lähemmäs torvea, jolloin kärry tulee lähemmäksi ja silppu lentää huonommissakin oloissa perille asti. Tästä on hyvä jatkaa ensi vuoteen ja kohti uusia kokeiluita.

Ei kommentteja: