Toinen vuosi kokeulua lähdössä käyntiin, edellisen vuoden rohkaisevien kokemusten saattelemana. Koeruutua suurennettiin noin kolminkertaiseksi ( 8 aariin) ja se kalkittiin keväällä, jolloin pH nousi 5,5:stä noin 6,2 paikkeille. Edellis vuodesta viisastuneena päätimme kokeilla koneellista kylvöä, muokkaamalla tavallisesta kylvökoneesta maissin kylvöön soveltuva yksilö. Wärtsilän 2 metrisestä laahavannaskoneesta poistettiin vantaita niin, että jäljelle jäi 4 vannasta ja riviväliksi näin 68cm. Siemensäiliöön tehtiin n.10 litraa vetävät lokerot jäljellä olevien vantaiden kohtaan. Kiertokokeita tehdessä havaittiin, että kylvötarkkuus on vähän niin jä näin, sillä siemeniä tuli lähinnä ryppäissä. Keskimäärin kylvömääräksi tuli 75 000 siementä hehtaarinlle, mutta taimiväli oli jotain 2 ja 40 sentin välillä. Tälle asialle ei oiken löytynyt ratkaisua ja se nyt on, miten se nyt on...
Käytössä oli 2 ruutua, joista toinen muokattiin heti pellon kantaessa ja peitettiin harsolla, jotta maa lämpenisi. Toinen ruutu muokattiin n. viikkoa myöhemmin. Lannoite levitettiin pintalevityksenä ja ravinne määriksi muodostui N180 P30 K120 (kg/ha). Lannoiteet mullattiin samalla, kun maa äestettiin lopulliseen kylvökuntoon ja kylvö tapahtui 27.5. Kone toimi ihan odotetusti, siemeniä jäi jonkin verran pintaan näkyviin, mutta jyräys hoiti sen asian kuntoon.
Ensimmäiset oraat alkoivat pilkistää maan päälle 7.6. harson alus viljelmällä ja muualla 13.6. tietämissä. Harso otettiin pois kesäkuun puolessa välissä ja samalla tehtiin rikkaruiskutus, Ariane S:llä. Toinen ruutu ruiskutettiin 21.6. samalla aineella, työ tapahtui reppuruiskulla. Pääasiallisia rikkoja olivat peipit, hatikka, pillike ja tataret. Aineen kuuluisi tehota näihin erinomaisesti, mutta teho jäi suoraan sanottuna surkeaksi, vaikka ruiskutusolosuhteet ja kaiken muunkin piti olla kunnossa.
Alkukesä oli ihan lupaava, lämpöä ja kosteutta oli sopivasti ja kasvuston alkukehitys hyvällä mallilla. Juhannuksen jälkeen alkaneet helteet ja kuivuus tuhosivat kuitenkin käytännössä koko sadon. Pienen alan kastelukaan ei tuonut kummoista sadonlisää ja kasvusto kerta kaikkiaan paloi. Kastellun ja harsotetun ruudun parhaaksi yksilöksi jäi 190cm ja keskimäärin 150cm kasvusto. Toisella ruudulla paras yksilö oli 150cm ja kasvusto keskimäärin alle 100cm. Ensi halla tuli 14.9. jolloin kasvuto kylmi. Sadon surkeudesta johtuen korjuuseen ei ollut pahemmin motivaatiota ja lopulta kasvusto ränsistyi jo niin pahaksi, ettei sitä enää voinut korjata talteen. Niinpä kasvusto niitettiin maahan ja korret kaanettiin pellon reunaan maatumaan. Näin on sitten nähty kaksi ääripäätä: huippusato ja täydellinen kato, kuivuuden todettiin olevan myrkkyä. Ei auttanut kuin toivoa parempaa satoa seuraavana vuonna, varmaa oli kuitenkin, että kokeilu jatkuu...
